El Platillo Volante

noviembre 9, 2013

Rafa Blanco_web

El Platillo Volante y otros sueños sobre extraterrestres.
Por niñas y niños de México y España + Rafa Blanco + Teddy Goldenberg + Junelee + Álvaro Santamaría + Wren McDonald + Gabriel Góes + Martín López + Javier Sáez.

Librito de bolsillo que reúne, en forma de cómic, ocho testimonios del encuentro de niños soñadores con seres de otros planetas. Edición limitada de 88 ejemplares, a publicarse en junio 2014.

© Rafa Blanco

© Wren McDonald

© Gabriel Góes

© Teddy Goldenberg

¡Prontito!

Mar Rojo

septiembre 19, 2013

TeddyG_web

Mar Rojo. By Teddy Goldenberg.

La Giganta Rosa

julio 19, 2013

© Shimrit Elkanati

Un sueño dulce de Ruth y Shimrit Elkanati.
A sweet dream by Ruth & Shimrit Elkanati.
elmonstruodecoloresnotieneboca

Shimrit Elkanati_web

Ruth duerme en la cueva.

Diablos

julio 15, 2013

Teppo Manninen_2

Teppo Manninen_3

Teppo Manninen_1

Diablos by Teppo Manninen.

FOREWORD BY MAX

Te tiedätte siinä missä minäkin, että unia on poikkeuksellisen hankalaa kokea uudestaan. Niitä on yhtä vaikea pukea jälkikäteen luotettavasti sanoiksi. Se kaikkein tärkein ja meihin syvimmän jäljen jättänyt tuntuu aina katoavan sanoina. Tässä on kyse universaalista ilmiöstä. Emme koskaan löydä sopivia adjektiiveja kuvaamaan sitä, mitä olemme unessa nähneet. Puhutun ja kirjoitetun kielen rakenteet osoittautuvat kykenemättömiksi ilmaisemaan selkeästi sitä, mitä olemme tunteneet. Sanat vain sotkevat kaikessa tarkkuudessaan. Siksi surrealistit päättivät käyttää karua ja hiomatonta kieltä: automaattikirjoitus. Lasten tarinat unista sen sijaan ovat todella puoleensavetäviä, vakuuttavia ja varmoja – aivan kuten lapset itsekin. Ja kuitenkin, tai ehkä juuri siksi, heidän kertomuksensa ovat niin pelottavia ja aseistariisuvia. Lisäksi lasten unet ovat lähes aina painajaisia (ruokimmeko heitä peloilla, siitäkö se johtuu?). Espanjan kielessä sana painajainen rimmaa sanan upean kanssa. Niinpä näissä lasten yöllisissä maailmoissa kaikki upea, kauhea ja jopa hauska sekoittuvat keskenään.

Jos kirjoittaminen osoittautuu meille riittämättömäksi tavaksi kertoa unista, on niitä parasta lähestyä ja tulkita kuvien avulla. Aines, josta unet on tehty, kuten Shakespeare sitä materiaa nimitti, on meille lähes tuntematonta. Tiedämme siitä ainoastaan ehkä sen, että se on suunnattoman häilyvää ja pelotonta. Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että kukaan ei pääse suoraan toisten uniin vaan ainoastaan kertomuksiin niistä. Siksipä meidän pitäisikin puhua unien tulkinnan tulkinnasta eikä pelkästään kuvauksesta. Joka tapauksessa, kerrotaan unista sitten suoraan tai välillisesti, voidaan puhua pulmallisesta ja liikkuvasta maaperästä. Unet ovat kuin koskematon metsä, jota typeryydet valvemaailmasta eivät ole tahrineet. Unohtakaa unientulkintakirjat –ne ovat petkutusta! On kaikenlaisia unia. Monet niistä ovat arvoituksellisia ja salaperäisiä, toiset vain yksinkertaisesti tuskallisia kuten niiden merkityskin. Vaatii rohkeutta astua sisään siihen maailmaan ja ennen kaikkea lahjakkuutta ettei riko sitä.

Teppo Mannisella on yllin kyllin sekä rohkeutta että lahjakkuutta. On jotenkin hyvin liikuttavaa ja upeaa, että aikuinen piirtäjä vapaaehtoisesti antaa kietoa itsensä tuohon niin hauraaseen seittiin – tuntemattomien lasten uniin. Vieläpä käyttäen niihin tunteja, päiviä, kuukausia elämästään saadakseen ne kuviksi paperille. Teppo antautui piirtämiseen omistautuen ja vei meidät ihmeelliseen kuuden tarinan seikkailuun alueelle, jossa ei ollut käyty.  Paikkaan, kuten tuntematon maa  keskiajan kartoissa, missä tuntematon ja määrittämätön sijoitettiin kohtaan ”tuolla puolen on lohikäärmeitä”. Tuolla toisella puolella Teppo kuvitti lasten tarinoita rohkeasti ja heidän kertomuksiaan kunnioittaen. Hänen kynänjälkensä piirsi meille kartaston paikkoihin joiden tunnelmaa voisi kuvata usvaiseksi ja tiiviiksi. Näkemys paikan henkilöhahmoista on myös takuulla hauska. Mainitsin, että painajainen ja upea rimmaavat espanjassa. Kun katsoo Tepon upeita piirustuksia on suorastaan rikos ettei se rimmaa myös sanan huumori kanssa.

Max

*Finnish translation: Kirsi Lindström.

+FEAR OF GREEN

diciembre 27, 2012

© Gustav Dore & Zeev Engelmayer

© Gustav Dore & Zeev Engelmayer.

© Niv Tishbi

© Niv Tishbi.

© Hadar Reuven.

© Hadar Reuven.

© Tal Granot

 © Tal Granot.

© Sari Dayan

© Sari Dayan.

Orna Schwartz

© Orna Schwartz.

Noam Weiner

© Noam Weiner.

© Rotem of qiryat gat

© rotem of qiryat gat.

Sari Cohen_web

© Sari Cohen.

Nura Porat_web

© Nura Porat.

© Alon Braier.

© Ella Cohen.

© Roni Fahima.

© Avital Manor.

© Masha Manapov.

© Arkady Kravchuk.

© Gil Lavi.

© Lihie Jacob.

© Noa Kelner.

© Noa Snir.

© Teddy Goldenberg.


“LE ASUSTABA EL VERDE” – Libro de sueños
Sueños escritos por niñas y niños en España / Recogidos por Roger Omar / Ilustrados por dibujantes de Israel.
36 páginas / 22x17cm / Offset negro y verde / Español, hebreo, inglés.
Publicado por elmonstruodecoloresnotieneboca, 2012.
Get it!

Q&A

-How are your drawings related with your dreams or with your ability to daydream?
RONI: I draw less from my dreams and more from my nightmares. I continue drawing because I’m afraid that truth will be exposed and everyone will see what an impostor I am and how I couldn’t draw. Mainly from good reasons, lately I am so tired that I can´t remember my dreams. Daydreaming is another story, this is my favourite job, I wish I could make a living from that.
-Please share one surrealist episode experienced in your daily life.
ALON: It happened ten years ago, sometime around midnight. I was walking home crossing a big wide bridge, I had my trusty walkman with me and I was listening to some tunes with the headphones on. Suddenly, the music stopped and all the street lamps went off at the exact same time! I stood alone in the middle of the bridge, in the dark, thinking “what the hell just happened?” As I looked up into the night sky I saw a big red flame lighting up the horizon. That odd vision lasted for a whole minute, then the street lamps started functioning again and everything went back to normal.
-Has any dream motivated you to change anything about yourself?
ELLA: A few years ago I had a really strange dream. I was standing on a balcony with my grandfather, and we were both looking to the horizon. Below us grew a huge tropical forest. My grandfather told me he’s worried about me because he thinks I’m too sensitive, and then I woke up… I can’t say the dream changed me, but it did make me think about it a lot.

-Are there any dreams that you turned into something tangible?
AVITAL: On my second year in Bezalel I did this project of documenting my dreams. The final result was four shadow boxes with 3D paper illustrations inside, each box for a different  dream.
-Imagine the universe of your nephew. If you could build an exciting dream for him, how would it be?
MASHA: In the ideal scenario, my six year old nephew would probably be a terrifying monster with highly sensitive soul. He would have all the possible super powers that one could imagine. He would abuse his enemies in many creative ways (throat cutting, finger burning) but would also help the poor and save the weak. After all the slaughtering and love-hate relationships with his surroundings, he would become a better man and will marry a fairy.
-What was your persistent nightmare/fear as a child?
NOA SNIR: When I was about 9 years old I had the misfortune of watching Michael Jackson’s “Thriller” video-clip on tv. For the rest of the year I had recurring nightmares about werewolves and dancing zombies!
-How different is the Lihie in dreams from the Lihie in everyday life?
LIHIE: We both sure like turning up naked to exams we haven’t studied for! But seriously, I think the Lihie in dreams (or Dream-Lihie, if you will) is a little braver, a little more violent, and has some creative solutions for Real-Lihie’s problems. But you know, she gets to fly around, which always gives you a better perspective.

Seguir

Recibe cada nueva publicación en tu buzón de correo electrónico.

Únete a otros 42 seguidores